Mitä on logoterapia?

Terapia on parantamisen ja paranemisen taitoa. Terapeutti auttaa asiakasta itseään löytämään uusia ratkaisuja ja oivalluksia elämänsä kysymyksiin. Terapeutin tehtävä on tarjota asiakkaalle mahdollisuuksia laajentaa itse elämänkuvaansa ja tapaansa ajatella. Terapeutti ei jaa omaa elämänkuvaansa ja arvomaailmaansa.

Logoterapiasta on apua silloin, kun koet, että aikaisemmin toimivat ongelmanratkaisukykysi eivät jostakin syystä enää toimi, etkä pääse ongelmasi kanssa yksin eteenpäin. Logoterapiaan voit hakeutua myös silloin, jos haluat keskustella elämästä ja sen tarkoituksesta, vaikka varsinaisia huolia tai ongelmia ei olisikaan. Logoterapia sopii siis myös sinulle, joka ajattelet elämästäsi, että kaikki on hyvin, mutta...

Logoterapia on elämänmyönteistä elämänfilosofiaa ja ohjausta, toivon terapiaa. Se on tukea antavaa hoitoa myös mahdollisen sairauden keskellä tai toipumisvaiheessa. Logoterapiassa painotetaan ihmisen kykyä katsoa tulevaisuuteen ja myös itseään ulkopuolelta. Ihminen saa voimaa siitä, kun hän pyrkii jotakin sellaista kohti, jota hän arvostaa. Kun hän tekee tekoja, joita hän itse arvostaa, itsetunto ja omanarvontunto kasvavat. Hän ”raivaa tiensä pois jokamiehen tilasta” ja kasvaa omaksi, autenttiseksi itsekseen. Logoterapiassa uskotaan, että ihmisessä on paljon enemmän kuin nopeasti katsottuna näyttää. Persoona on mahdollisuus, ja se voi kehittyä.

Logoterapia tuo apua odottamattomissa elämänmuutoksissa, kriiseissä ja elämän tarkoituspohdinnoissa. Logoterapiassa keskitytään ihmisessä olevan terveen ja toimivan tukemiseen ja tarkoituksen löytämiseen myös haastavissa elämäntilanteissa. Logoterapiassa elämää ja tapahtunutta katsotaan keskustellen uusista, yllättävistäkin näkökulmista ja omaa elämää hiukan etäämmältä. Logoterapiassa pyritään aina laajentamaan näkemisen
perspektiiviä ja etsimään uusia näkökulmia, katsomaan kokonaisuutta tarkemmin. Asioilla on aina puolensa, ja jokaisella kriisillä on myös mahdollisuutensa.

Logoterapiassa on mahdollista kehittää luopumisen taitoa, toipua burnoutista ja boreoutista, löytää uusia näkökulmia menneeseen, vapautua ”luonteensa vankeudesta” ja ottaa oma vapautensa käyttöön. Logoterapiassa opit tulemaan itsesi kanssa toimeen. Logoterapiassa kuulet todennäköisesti seuraavat termit: vapaa asennoituminen, omaehtoinen päätöksenteko, luovuus, eettisyys, arvojen tunnistaminen, aito omatunto, tahto tarkoitukseen,
rakkaus, henkilökohtainen vastuullisuus. Logoterapeutti kysyy sinulta: mitkä asiat ovat kaikesta huolimatta edelleen mahdollisia? Mikä on toiminnan motiivisi? Missä näet toivoa? Logoterapeutti kysyy sinulta myös, minkä merkityksen annat ongelmallesi. Tärkeintä on löytää tiet siihen kokemukseen, että elämä tuntuu jälleen tarkoitukselliselta.

Ongelmat elämässä eivät aina tarkoita sitä, että ihminen tarvitsee pitkäkestoista terapiaa. Usein logoterapeuttinen keskustelunohjaus eli arjen filosofinen keskustelu auttaa ratkaisemaan elämän solmuja, jotka kuuluvat elämään. Logoterapeuttisessa keskustelunohjauksessa keskustellaan yhdessä ratkaisua etsien. Logoterapeutti käyttää usein sokraattista dialogia eli kyselymenetelmää mutta sanoo tarvittaessa myös havaintojaan suoraan.

Logoterapiakäynnillä ei käsitellä henkilötietoja eikä kirjata asiakaskertomuksia muutamia ranskalaisia viivoja lukuun ottamatta. Keskustelu on aina tietoturvallinen ja luottamuksellinen.

Logoterapiasta on apua esimerkiksi, jos

• yhteys omaan tarkoitukseesi tai läheisiisi on kateissa
• elämääsi on osunut odottamaton kohtalonisku (kuten ero, oma tai läheisen sairaus tai menetys, lapsettomuustilanne tai työttömyys)
• tarvittavan muutoksen tekeminen elämässä tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta
• elämäsi lipuu suuntaan, johon et halua sen menevän
• olet omaisvastuussa toisen ihmisen hyvinvoinnista, ja vastuu tuntuu raskaalta
• oma hyvinvointisi arjessa tai töissä menee takapakkia
• kannat syyllisyyttä, ahdistusta tai häpeää, joka tuntuu taakalta
• et saa elämääsi otetta
• haluat kirkastaa identiteettiäsi, arvojasi tai elämäsi tarkoituksellisuutta
• tunnet, että elämä lipuu ohitsesi tai koet jopa elämän olevan ohi (esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai kunnon heikkenemisen takia)

• Psykoosien ja muiden psyykkisten häiriöiden hoidossa paitsi muun hoidon ohella, oikein ajoitettuna
• Riippuvuussairauksien hoidossa, jos riippuvuuskäyttäytyminen jatkuu
• Vakavissa fyysisissä sairauksissa silloin, kun kivut ovat suuret
• Voimakkaissa tunnetiloissa
• Akuutissa kriisissä (traumatilanteessa)

Logoterapian ihmiskäsitys ja elämänkäsitys ovat kuitenkin tarpeellisia ja hyödyllisiä myös silloin, kun se ei hoitomuotona ole sopiva.

Logoterapian kehittäjä, neurologi ja psykiatri Viktor E. Frankl näki, että ihmisen
perimmäinen tarve on kokea elämänsä mielekkäänä, tarkoituksellisena. Tarkoituksen löytämisen kautta meidän on mahdollista löytää itsessämme olevat potentiaalit, jotta kestämme vaikeitakin elämässä vastaantulevia asioita. Meillä ei ole aina vapautta valita tai muuttaa olosuhteitamme, mutta meillä on vapaus valita suhtautumisemme niihin. Olemme vapaita tekemään valintamme, mutta olemme myös vastuussa niistä. Logoterapiassa kärsimyksellekin annetaan tarkoitus, ja kun kärsimystä ei voida täysin poistaa, mietitään, miten sen kanssa voidaan parhaiten elää.

Käsitys meistä itsestämme syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Logoterapian kehittäjä, neurologi ja psykiatri Viktor E. Frankl määritteli ihmisen ainutkertaiseksi persoonaksi, jolla on fyysinen, psyykkis-sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus. Juuri henkinen ulottuvuus erottaa sen monista muista auttamisen muodoista.

Ihmisellä on perustarpeena tahto löytää elämäntarkoitus. Tarkoitus löytyy itsen ulkopuolelta, toisen ihmisen tai asian vuoksi toimimisesta. Logoterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on lohdullinen ja arvostava. Menneisyytesi ei määrää, mihin sinulla on tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Voit kehittyä omaksi autenttiseksi ja ainutkertaiseksi itseksesi elämäsi loppuun asti.

Itävaltalainen lääketieteen, neurologian ja filosofian tohtori, psykiatri, professori Viktor E. Frankl (1905–1997) alkoi kehittää logoterapiaa 1930-luvulla ja sovelsi sitä aluksi nuorten keskuksissa ja klinikoilla. Frankl joutui kuitenkin toisen maailmansodan aikana kolmeksi vuodeksi neljälle keskitysleirille, joista vapauduttuaan hän saneli logoterapeuttisen
pääteoksensa Olemisen tarkoitus.

Hänen maailmankuulu kirjansa Ihmisyyden rajalla (Man’s Search for Meaning) ilmestyi vuonna 1946 saksaksi nimellä Ein Psycholog erlebt das KZ (psykologi kokee keskitysleirin). Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 1978.

Frankl väitteli lääketieteen ja neurologian tohtoriksi vuonna 1930 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1949. Hän toimi neurologian ja psykiatrian klinikan johtajana Wienissä vuosina 1946–1970 toimien samaan aikaan näiden tieteenalojen professorina Wienin yliopistossa. Frankl on kirjoittanut 32 kirjaa, jotka on käännetty 38 kielelle. Hän kirjoitti noin 700 tieteellistä artikkelia. Uransa aikana Frankl luennoi 209 yliopistossa yli 40 maassa. Franklin tunnetuin oppilas on psykologian tohtori, logoterapeutti Elisabeth Lukas, joka on kirjoittanut 149 kirjaa, jotka on käännetty 19 kielelle, myös suomeksi. Franklin näkemyksen mukaan Elisabeth Lukas loi ensimmäisen systemaattisen, ammatillisen logoterapeuttikoulutuksen.

Lue Viktor E. Franklista tarkemmin täällä.

Ensimmäisellä käynnillä saa ja pitää kysyä rohkeasti kaikki ne kysymykset, jotka askarruttavat mieltä, ja tuoda esiin myös ne asiat, jotka eivät ole vielä kiteytyneet kysymyksiksi mutta vaivaavat mieltä. Lisäksi logoterapeutin velvollisuus on kertoa keskustelun luottamuksellisuudesta ja siitä, mitä vastaanotolla tapahtuu, mistä logoterapiassa on kyse ja mistä asiakkaan ja logoterapeutin keskustelussa on kyse. Logoterapeutti keskustelee kanssasi tavoitteestasi löytää elämälle suunta ja tarkoitus. Paikalle ei tarvitse tulla valmistautuneena eikä asiakkaan tarvitse tuoda tai tuottaa logoterapeuttia varten mitään. Hän saa tulla paikalle sellaisena kuin on.

Jokainen logoterapeutti määrittelee itse asiakkaan kanssa sopivan vastaanottoajan keston. Se voi vaihdella 45 minuutista kolmeen tuntiin. Yhdessä voidaan myös miettiä, millainen keskustelun tapa kenellekin sopii. Istunto voidaan tehdä luovasti kävellen, taiteen parissa tai luonnossa.

Joskus asiakkaan asia voi ratketa jo yhdellä käyntikerralla, joskus tarvitaan enemmän käyntikertoja. Logoterapia kestää harvoin vuosia, koska logoterapian painopiste on nykyhetkessä ja tulevaisuudessa, ei menneisyydessä.

Logoterapiaa kutsutaan myös täydentäväksi terapiaksi, koska se sopii myös psykoterapian ja muun hoidon jälkeen käytäväksi keskusteluavuksi.

Näin ollen logoterapia ei ole haitallista asiakkaalle – ellei tämä itse koe kysymyksiä kiusallisiksi tai rasittaviksi.

Suurin osa logoterapeuteista käyttää logoterapiaa omassa työssään, omilla erikoisaloillaan esimerkiksi nuorisotyössä, saattohoidossa, vanhustyössä tai johtamistyössä. Löydät minun lisäkseni vastaanottoa pitävät logoterapeutit täältä (useimmat logoterapeutit auttavat tarpeen tullen myös etänä).

Yksi logoterapeutin ammatillisuuden tae on laadunvarmentajana LIF-sertifikaatti. Sertifikaatin säilyttääkseen logoterapeutti on velvoitettu täydentämään osaamistaan vuosittain täydennyskoulutuksella joko logoterapiasta tai logoterapeutin ammatinharjoittamiseen läheisesti liittyvilta aloilta (200 h kolmessa vuodessa). Lue lisää täältä.

Valitse itsellesi terapeutti, jonka koet parhaiten voivan auttaa sinua löytämään ratkaisuja omaan elämääsi. Oleellista on, että koet löytäväsi yhteisymmärryksen työskentelytavoista ja siitä, mitä yhdessä tavoittelette.
Voit käydä kertakäynnillä muutamalla logoterapeutilla valitaksesi sinun tarpeisiisi parhaiten sopivan auttajan. Etsi logoterapeutti, joka kykenee näkemään mahdollisuutesi ja velvollisuutesi. Etsi sellainen henkilö, joka yrittää auttaa sinua korjaamaan sen asiasi, jonka koet pahimmaksi tai vaikeimmaksi, eikä etsimällä etsi muita ongelmia. Valitse logoterapeutti, joka etsii parhaita mahdollisia neuvoja kanssasi. Muista toki, että joskus niitä voi olla kivuliasta löytää ja kuulla. Sinulle sopivin logoterapeutti vahvistaa vahvoja, ehjiä ja terveitä osia sinussa ja elämässäsi, etteivät heikkoudet, särkymiset ja menetetyt vie kaikkia voimia ja huomiotasi. Näin pystytään pelastamaan mahdollisuudet.

Jokainen logoterapeutti luo itse ainutlaatuisen, oman kielensä ja tapansa puhua. Hänen oma persoonansa ja elämänkokemuksensa ovat ainutlaatuinen työväline, koska lopulta vain omalla olemuksellaan ja osaamisellaan voi tehdä töitä.

Taitava logoterapeutti elää todeksi logoterapiaa ja logofilosofiaa omassa elämässään – erityisesti sen ihmiskäsitystä. Mikäli logofilosofia on hänelle vain teoriaa, jonakin hetkenä todellisuus tulee läpi. Asiakas saa lopulta aina kiinni siitä, onko hänen auttajansa oikeasti sitä mitä hän avunannon tilanteessa esittää olevansa, teeskentely paljastuu aina. Ei kuitenkaan riitä, että on hyvä terapeutti – minkä tahansa koulukunnan edustajana – vaan on oltava myös hyvä ihminen. Taitava logoterapeutti näkee avunhakijan ihmisenä ja lähimmäisenä. Hän tunnistaa ja arvioi rehellisesti myös omat motiivinsa kaikessa toiminnassaan. Taitava logoterapeutti uskaltaa tarvittaessa kulkea vastavirtaan. Hän ymmärtää, että joissakin olosuhteissa asiakkaan mahdollisuudet ovat rajoitetut mutta yksi mahdollisuus säilyy viimeiseen saakka: vapaus valita suhtautumistapansa. Hyvä logoterapeutti pitää ihmistä tämän heikkouksista huolimatta arvokkaana persoonana, jonka henkinen ulottuvuus on tallella. Hän kunnioittaa toisen ihmisarvoa ja näkee, että jokaisella on oma arvomaailmansa. Hyvä logoterapeutti näkee siteet lapsuuteen ja kasvatukseen mutta kertoo asiakkaalle, että tämä on vapaa ja vastuullinen niistä huolimatta: ei vain vapaa jostakin vaan vapaa johonkin, jotakin tarkoitusta varten.

Koska ihminen on ainutlaatuinen, menetelmiä ei voi käyttää kaavamaisesti. Taitava logoterapeutti osaa improvisoida tilanteen ja asiakkaan parhaaksi. Tärkeintä ei ole koskaan tekniikka vaan se, missä hengessä tekniikkaa käytetään. Tärkeintä on kohdata toinen ihminen, ei se, mikä menetelmä milloinkin parhaiten sopii.

Dosentti Martti Lindqvistin mukaan teoria on siinä mielessä tärkeää, että se opettaa johdonmukaista ajattelua ja pyrkimystä käsitteelliseen selvyyteen. Varsinainen parantava vaikutus tapahtuu kuitenkin terapeutin ja hänen asiakkaansa kohtaamisessa. Auttamista ei opita kirjoista eikä koulutuksista vaan parhaiten dialogeissa autettavan ja myös toisten työntekijöiden kanssa. Useimmissa tapauksissa avuntarve koskee ennen kaikkea elämänuskon ja luottamuksen menettämistä.

Hyvä terapeutti on läsnä toisen kertomuksessa. Hän ei mieti, mitä asiakas hänestä ajattelee. Hän tuntee ”nahoissaan”, mitä toinen tarvitsee ja mikä on tälle hyväksi. Hyvä terapeutti on avunantotilanteessa ”tarpeeton”: hän ei tule paikalle tyydyttämään omia tarpeitaan.

Taitava terapeutti ei koskaan sano, että hän ymmärtää miltä toisesta tuntuu, koska se ei ole mahdollista. Kohtaaminen on onnistunut, kun avunhakijan todelliseen kysymykseen vastataan, kun tilanteessa herää toivo mahdollisesta muutoksesta kohti parempaa ja kun avunhakijan henkiset voimat tulevat herätellyiksi ja haastetuiksi.

Lopulta taitava logoterapeutti antaa asiakkaan nousta jaloilleen ja lähteä. Siihen pitää kannustaa.

Logoterapiaa voi opiskella muutamissa eri opinahjoissa Suomessa ja ulkomailla. LTI®- logoterapeutit ovat valmistuneet Suomen Logoterapiainstituutti Oy:stä Turusta. Opinnot kestävät 4–4,5 vuotta. Turun logoterapiaopinnoissa opiskellaan paikan päällä, ”livenä”, jotta opiskelijat oppivat ja saavat vuorovaikutuksellisuutta ryhmästä ja kokemusta ryhmästä
oppimisestä. Opiskelu on samalla läsnäolokoulutusta. Koko koulutus pyrkii vahvistamaan ymmärrystämme toisista ihmisistä, luonteista, temperamenteista, elämänpiireistä ja elämänilmiöistä. Opiskelu ei ole pikaopiskelua ”verkossa pikaisesti terapeutiksi”.

Suomen Logoterapiainstituutin opintoja valvoo eurooppalainen kattojärjestö FLP-EU.

Logoterapeuteilta ei vaadita psykoterapiaopintojen tavoin oman analyyttisen terapian läpikäyntiä, vaan logoterapeutit kirjoittavat sen sijaan vuoden ajan omaelämäkertaa eli autobiografian, joka alkaa ajalta ennen omaa syntymää ja päättyy aikaan oman kuoleman jälkeen. Elämäkertaa (autobiografiaa) käsitellään ohjatusti ryhmässä ja siinä keskitytään menneen ymmärtämiseen, elettyjen arvojen tunnistamiseen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien havaitsemiseen. Samalla harjaannutaan asiakastyöhön. Tarkoitus vastaa
psykoterapeuttien omaa terapiaa. Tavoitteena on välttää oman elämän kipukohtien projisoimista asiakastyöhön ja oppia luottamusta nykyisyyden ja tulevaisuuden tarkoituksellisen elämän löytämiseen.

Logoterapiaohjaaja ja logoterapeutti sitoutuu noudattamaan logoterapeuttien eettisiä ohjeita. LIF- ja LTI-logoterapeuttien koulutusta valvoo eurooppalainen kattojärjestö FLP-EU. Logoterapeutit eivät työskentele Valviran valvonnan alaisina, eikä logoterapia ole Kela-korvattavaa terapiaa.

Logoterapia on professori Viktor Franklin luomaa ja PsT, logoterapeutti Elisabeth Lukasin edelleen kehittämää, henkistä, tarkoituskeskeistä psykologiaa, filosofiaa ja psykoterapiaa. Logoterapeutti LTI® -koulutus ei Suomessa tuo psykoterapeutin kelpoisuutta. Logoterapia on käypää hoitoa, ohjausta ja neuvontaa ensisijaisesti ihmisenäolemisen kysymyksiin ja ongelmiin tässä ajassa. Logoterapiassa työskennellään ensisijaisesti ihmisen henkisen olemuspuolen kautta.

Logoterapeuttina LTI® voi toimia Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n hyväksymän, 4–4,5-vuotisen, 100 opintopisteen koulutuksen käynyt henkilö, ja logoterapiaohjaajana voi toimia Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n hyväksymän kaksivuotisen, 60 opintopisteen koulutuksen hyväksytysti suorittanut henkilö. Logoterapeutti ja logoterapiaohjaaja käyttää saamaansa koulutusta ammattinsa erityisosaamisalueena. Näin ollen häntä ohjaavat myös
oman ammattikuntansa ja työyhteisönsä eettiset ohjeet.

Logoterapeutti on toiminnassaan ensisijaisesti vastuussa niille ihmisille, joiden kanssa hän työskentelee. Logoterapeuttia sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä hän ylläpidä tai säilytä asiakasta koskevia arkistoja, ellei hänen työpaikkansa sitä juridisista syistä edellytä.

Logoterapeutti sitoutuu työssään toteuttamaan logoterapian ihmiskäsitystä ja maailmankuvaa. Hän pyrkii edistämään ihmisarvoista elämää kaikilla elämän alueilla ja vahvistamaan asiakkaan uskoa, toivoa ja luottamusta, etsimään asiakkaan kanssa tämän arvokeskeisiä ja tarkoitusta vahvistavia ratkaisuja ja asennoitumista.

Logoterapeutti pitää huolta henkisestä kasvustaan ja työssä kehittymisestään
jatkokoulutuksin, työnohjauksin sekä pitämällä yhteyttä muihin logoterapeutteihin ja alan ammattijärjestöihin.

Suomen Logoterapiainstituutin sivulla asia selitetään näin: Logoterapia on henkistä, tarkoituskeskeistä elämänfilosofiaa ja psykologiaa. Se on käypää hoitoa, ohjausta ja neuvontaa tässä ajassa ensisijaisesti ihmisenä olemiseen liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin. Nämä ovat valtaosaltaan henkisen tason kysymyksiä, jotka ratkaisemattomina tai väärin ratkaistuina voivat aiheuttaa fyysisiä ja psykososiaalisia ongelmia ja sairauksia. Niihin taas hoitoa ovat lääkehoito tai muu fyysistä olemusta koskeva hoito tai psykoterapia. Psykoterapiassa työskennellään psyykkisellä ulottuvuudella, logoterapiassa henkisellä tasolla. Logoterapia ei ole siten ensisijaisesti psykoterapiaa, joskin siinä on menetelmiä, joilla voidaan hoitaa psyykkisiäkin ongelmia, kuten pelko- ja pakko-oireita ja riippuvuuksia. Näissäkin hoitomenetelmissä on mukana henkisen tason työskentelyä, kuten itsen transsendenssia ja itsestä etääntymistä.

Logoterapiassa ei keskitytä menneisyyteen. Menneisyyttä käsitellään sen verran kuin on tarpeen ja menneisyydestä etsitään kokemuksia, joista on opittu tai selvitty, löydetään unohdettuja arvoja ja jo täyttyneitä tai täyttämistään odottavia elämäntarkoituksia. Logoterapiassa pyritään luomaan luottamusta ja toivoa tulevaan, tunnistamaan valinnanteon paikkoja ja vaihtoehtoja. Asiakas oppii sitoutumaan valittuun ja säilyttämään uskonsa elämän tarkoituksellisuuteen kaikissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa.

Logoterapian rinnalla kulkee menetelmä nimeltään eksistenssianalyysi. Siinä otetaan selvää, millaista on olla ihminen eli sinä (eksistenssianalyysissa selviää kyllä myös, mitkä yksilön olemassaolon mahdolliset ongelmat ovat). Sen kysymykset ovat kiehtovia, filosofisia, kuten saksalaisen logoterapeutin Boglarka Hadingerin mukaan:

Mitä tekojasi tai näkemyksiäsi haluaisit vielä jonakin päivänä tarkastella?
Minkälaisella asenteella haluaisit kohdata suuren onnistumisen? Entä suuren
epäonnistumisen?
Milloin olet henkilökohtaisesti kasvanut tuskallisen tilanteen seurauksena?
Miten kannustat muita?
Miten rajoitat tai saatat ahdinkoon muita?
Milloin ihmiset kasvavat lähelläsi?
Jne.

Tällaiset kysymykset eivät ratkaise hetkeä vaan muuttavat myös ihmisen ajattelua. Eksistenssianalyysi on todellista tutustumista itseensä. Asiakas voi myös yllättyä. Eksistenssianalyysissa kysytään, millaista sisältöä ihmisen elämään pitää kuulua, jotta hän voi saavuttaa tämänhetkisessä elämässään tarkoituksen. Tavoite on, että voisi kokea elävänsä ihmisarvoista, kokonaisvaltaisesti hyvää elämää ja että tulisi itsensä kanssa toimeen.
Olennaista on voida kokea vaikeuksienkin keskellä elämää, jolla on tarkoitus eli tuntea luottamusta oman elämän tarkoituksellisuuteen.

Tervetuloa matkalle omaksi autenttiseksi, ainutlaatuiseksi itseksesi, löytämään oma, ihmisen kokoinen paikkasi ja olemaan joku jollekin.

Aloita Viktor E. Franklin klassikkokirjoista Ihmisyyden rajalla (suomennos 1978), englanniksi Man’s Search For Meaning sekä Logoterapia – avain mielekkääseen elämään Tai Tuula Kataisen Logoterapia I: Näinkin voi ajatella ihmisestä.