Oho, riparilla oli tweet wall

 

Katsoin ympärilleni. Ei, kenellekään ei ollut puhelinta kädessä.

Istuin eilen helsinkiläisen Leikosaaren (Lekholmenin) kappelissa rippileirin vierailupäivänä. Käynnissä oli ruotsinkielisen, itähelsinkiläisen Matteus-seurakunnan riparin iltapäiväkokoontuminen. Ohjaaja oli juuri sanonut mikkiin, että me vieraat voisimme halutessamme twiitata.

Twiitata? Kappelissa?

Kyllä, kappelin etuosassa oli tweet wall. Siis tweet-seinä. Seinä, jolla näkyi heijastettuna jokainen twiitti, jonka osallistujat lähettäisivät #storsamling-tunnuksella.

Kappelin etuosassa istui hyväntuulinen pappi Stefan punaisessa villapaidassaan. Hän oli jo twiitannut meidät tervetulleiksi. Leirin ohjaajat toimivat tilaisuuden ”juontajina”.

Katsoin minua lähellä istuvaa isoäitiä. Mietin, tajusiko hän, mitä salin etuosassa tapahtui. Tilanne oli yhtäaikaa jotenkin absurdi ja mahtava.

Nappasin kännykän hetkeksi käteeni ja twiittasin papille kiitokset tervetuliaistoivotuksesta: Tack. Laitoin puhelimen laukkuun.

Ohjelma alkoi. Videokuvaa yhdistettiin puheeseen. Jaha, esitykset oli selvästi tehty prezi-ohjelmalla. Toisella screenillä heijastuivat tweetit, toisella peräkkäin nuorten tekemät videot, kuvakollaasit ja tekstit. Yksi nuorten tekemä filmi kertoi anteeksiantamisesta.

Etsin katseellani dj:tä, sillä musiikki yhdistyi saumattomasti liikkuvaan kuvaan. Ehkä paikalla oli tuotantotiimi? Vai ohjasiko toinen nuoriso-ohjaaja tekniikkaa iPadiltaan? Siltä näytti. Etsintäni keskeytyi, sillä nuoret aloittivat mininäytelmän (ihan livenä lavalla).

Hetken päästä rytmi vaihtui. Alkoi papin ja ohjaajien haastattelu, vähän kuin Hjallis Harkimon keskusteluohjelmassa. Osiota ei ollut venytetty liian pitkäksi, vaan perään taisi tulla rauhallinen video, johon oli kuvattu jokainen ripariosallistuja. He katsoivat suoraan kameraan sanomatta mitään. Viesti kuului jotenkin niin, että rakasta itseäsi juuri sellaisena kuin olet. Olet hyvä niin.

En yhtään liioittele kun sanon, että liikutuin. 18-vuotias vieressäni bongasi kriittisemmin kliseitä.

Yksi videoista tuli Ruotsista. Naisten jalkapallomaajoukkueeseen kuuluva leirin ohjaaja lähetti tsemppauspuheen riparilaisille ja harmitteli, ettei voinut olla paikalla. Hän sanoi, ettei saanut kisoista mitalia mutta sen sijaan paljon muuta.

Tunnin päästä kävelin kappelista ulos hämmentyneenä. Illalla twiittasin Stefan-papille henkilökohtaisen viestin ja kysyin näkemästäni.

Kello oli yksitoista illalla.

Oletko ladannut jo ripariappin? hän uteli.

Jos haluat, voit tsekata kuvia Instagrammissa #matteusskriba! hän jatkoi.

Riparilla oli myös oma blogi. Ja Facebook-sivut. Ja logo. Alkoi tuntua, että riparin (visuaalinen) viestintä oli paremmassa kunnossa kuin monella yrityksellä.

Viestin lähettäjillä oli vahva tarkoitus: että ikiaikainen viesti menisi parhaalla mahdollisella tavalla perille. Leirillä olivat kaikki sosiaalisen median keinot käytössä. En ole pahin mahdollinen teknologiafriikki enkä usko, että välineistä on apua, jos opetuksen ajatuksen sisältö (kouluissakaan) ei ole kunnossa. Päinvastoin, olen usein jopa nihkeä. Mutta kun katsoin 15-vuotiaita, tuntui, että otteet saattoivat olla kohtalaisen oikeat. Sillä lähes kukaan ei twiitannut. Nuorilla ei juuri näkynyt kännyköitä kädessä. Aito puhe, musiikki ja liikkuva kuva lavalla olivat niin kiinnostavat, että ei ollut tarvetta eikä halua räplätä puhelinta.

Tekstin kirjoittaja ei kuulu kirkkoon.

Tunteet on meillä tapakristityilläkin -kirjoitus puhutti eilen lukijoita.

Oikealla ylhäällä oli tweet wall ja vasemman puoleisella kankaalla pyörivät filmit, kuvakollaasit ja tekstit.

Oikealla ylhäällä oli tweet wall ja vasemmalla pyörivät filmit, kuvakollaasit ja tekstit. Kuten huomaatte, päät ovat ylhäällä eivätkä kohti kännyköitä.

En ole koskaan käynyt riparia, mutta arvelisin, että tätä se on.

En ole itse ollut rippileirillä, mutta arvelisin, että tätä se on.

 


3 vastausta artikkeliin ”Oho, riparilla oli tweet wall

  1. Onnittelut Matteus-seurakunnalle ja Stefanille viestinnän monipuolesta käytöstä, mikä varmasti auttoi asian perille menemisessä sekä loi yhteisöllisyyttä tämän ajan keinoilla.
    Ja kiitokset sinulle hyvästä jutusta, jonka kautta tuli tuonkin riparin hyvät käytännöt laajempaan tietoisuuteen.
    Ja kiitokset kirjasta, ”jonka nimeä on nyt muista”, mutta jonka ostin keväällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *